19. Perhosia ja ärräpäitä

Leahin onneksi Eelis parkkeeraa auton tivolin parkkipaikalle. Tivoli on aivan kaupungin laidalla. Jännittyneenä Leah nousee autosta ja seuraa Eelistä hieman laidemmalle.
"Sähän tykkäät rockista etkö tykkääkin?" Eelis varmistaa yllättäen.
"Joo..", Leah vastaa varovaisesti.
"Voisin viedä sut yhdelle keikalle myöhemmin tässä kuussa, jos vaan haluat lähteä?" Eelis ehdottaa.
"Kai se käy", Leah lupautuu.

"Mutta ennen sitä kyllä kerrot, että minkä ikäinen sä olet", Leah vaatii.
"Ehkä sun täytyy saada tietää, oon 24", Eelis paljastaa. Leah järkyttyy hieman yhdeksän vuoden ikäerosta.
"Ei se mua haittaa, mutta miten mä tän selitän muille?" Leah hätääntyy.
"Miten niin? Pitääkö sun heti kertoa musta jollekin?" Eelis hämmentyy.
"Eei, mutta.." Leah takeltelee.

"Mun pitäisi kertoa sulle yksi juttu", Eelis keskeyttää.
"No? Anna tulla vaan", Leah vastaa epäröiden.
"Mä oon tainnut mennä ihastumaan suhun", Eelis töksäyttää, "mutta sillon mä en vielä tiennyt sun ikää enkä osannut sitten enää lopettaa ja.."
"Shh. Ei se haittaa", Leah rauhoittelee.

"Halaa mua", Leah vaatii äkkiä. Eelis näyttää hämmentyneeltä, mutta kietoo kätensä tiukasti Leahin ympärille. Leah haistaa Eeliksen miedon hajusteen tuoksun ja jokin läikähtää hänen sisällään, jokin lämmin.

"Entä jos joku näkee?" Eelis hätääntyy ja vetäytyy kauemmas.
"Entäs sitten? Mä halusin halata sua, eikä halaamisessa ole mitään pahaa", Leah ähähtää turhaantuneena.

"Sä olet oikeassa. Anteeksi", Eelis kuiskaa.
"Kunhan et enää pyytele anteeksi."
"Sä olet Leah ihan tyrmäävän kaunis, paljon kauniimpi kuin niissä kuvissa", Eelis huokaa. Leah hämmentyy. Häntä jännittää, mihin tilanne vielä johtaisi. Hän tiedostaa leikkivänsä jo tulella, mutta kielletty on aina kiehtonut häntä.

"Mitä sanoisit, jos halaisin sua uudelleen, näin", Eelis hymähtää.
"Arvaa", Leah hykertelee Eeliksen kietoessaan kätensä tämän ympärille.

Ja äkkiä, ilman mitään varoitusta Eelis painaa huulensa Leahin huulille. Eeliksen huulet ovat pehmeät ja hän on selvästi ennenkin pussaillut. Leah tuntee leijuvansa usean metrin korkeudessa maasta, niin kummallinen olo hänellä on.

Lopulta Eelis vetäytyy kauemmas ja hymyilee kysyvästi.
"Älä nyt vielä lopeta", Leah hengähtää. Eelis kietoo kätensä tämän ympärille ja Leah tuntee jalkojensa nousevan maasta, ihan oikeasti, kun Eelis nostaa hänet ylös suukottaakseen uudelleen.

"..meillä on ihan kamalan iso ikäero", Leah lopulta henkäisee. Häntä on alkanut pelottaa, mitä Eelikselle voi tapahtua, jos joku saa tietää.
"Tarvitseeko niiden saada tietää?" Eelis virnistää Leahin pudistaessa päätä.

Onneksi kaksikko osaa myös hauskutella. Vaikka Eelis on jo vanhempi, lähtee hän oitis Leahin irvistelyihin ja pelleilyyn mukaan. He nauravat kovaan ääneen, kun äkkiä heidät keskeyttää toinen kova ääni - poliisi.

"Sinä nuori neiti, tulepas tänne!" poliisi huutaa autolta. Edes hyvästejä sanomatta Leah pinkaisee juoksuun kohti poliisiautoa. Eelis jähmettyy paikoilleen peläten pahinta, mutta poliisi ei tule hänen luokseen.

"Kello on jo paljon, ei tee hyvää liikkua vanhempien poikien kanssa tähän aikaan - ja noin vähissä vaatteissa", poliisisetä toruu ja viittoo Leahia nousemaan autoon.
"Just joo", Leah tuhahtaa, mutta on salaa onnellinen ettei poliisi osunut paikalle hetkeä aiemmin.

Eelis jää tuijottamaan poliisiauton perään, jonka kyydissä Leah joutui kotiin. Hän huokaisee jo helpotuksesta, kun ymmärtää, ettei voi jättää tapaamista tuohon yhtene kertaan. Leah vei jotakin hänestä mukanaan.

"Miten sä kehtaat tulla tähän aikaan kotiin? Miksi sulla on noin paljastava mekko? Ja MIKSI sut on nähty siellä paljon vanhemman pojan kanssa?" Janet parahtaa heti eteisessä Leahin astuttua sisälle.
"Ei kuulu sulle", Leah tiuskaisee.

"Kyllä muuten kuuluu. Ja etkai sä ole käyttänyt jotain rusketusvoidetta?" Janet kauhistuu.
"No en. Kävin solariumissa", Leah kertoo kuin ohimennen.
"Kävit missä?!" Janet parahtaa.
"Solariumissa, siinä missä.."
"Kyllä mä tiedän mikä se on, mutta sä olet liian nuori!"

"Relax, mä oon ihan hengissä. Saanko jo mennä?" Leah ärsyyntyy.
"Et!"
"No mitä vielä?" Leah huokaa.

"Sä olet kotiarestissa etkä muuten nää sitä poikaa enää ikinä", Janet huokaa rauhallisena.
"Et oo tosissas!"
"Taidan muuten olla."

"Just joo. Ei kiinnosta. Sähän et mun asioista päätä", Leah tuhahtaa ja yrittää näyttää, ettei tunnu missään.

"Ikävää, mutta kyllä mä päätän. Turha haaveilla puhelimesta tai tietokoneesta vähään aikaan. Tai kuukausirahasta".

"Nyt oot kyllä kohtuuton!" Leah suuttuu.
"Tää on sun parhaaksesi. Ties mitä se poika susta haluaa!" Janet hermostuu.
"No entäs jos vaikka pissaankin tikkuun kaksi viivaa. Mitäs sä siihen sanot?" Leah piikittää.
"Ole hiljaa ja mene huoneeseesi!" Janet käskee.
"Vihaan sua!" Leah huutaa portaista marssiessaan yläkertaan. Hän pamauttaa huoneensa oven mahdollisimman äänekkäästi kiinni. Että hän sitten vihaakin vanhempiaan, äitiään varsinkin!

~
Välillä pelkkää Leahia, mitäs tykkäsitte?

18. Mysteerimies

Ihan pelkkää huvia ei sisarusten päivät kuitenkaan ole. Vaikka Tom on rento, vaatii hän Leahia tekemään myös koulutehtävänsä. Yleensä Hakulla on tapana tarkistaa Leahin läksyt, mutta nyt Tom hoitaa homman mukisematta. Leahia ei kieltämättä haittaisi, vaikka Tom jättäisikin sen tekemättä...

"Täällä on tosi monta kirjoitusvirhettä..", Tom huokaisee lukiessaan äidinkielen kirjoitelmaa.
"Kirjoita sit ite!" Leah hermostuu.
"Älä jaksa. Mä alleviivaan nää virheet täältä niin korjaa nää sitten", Tom huokaa.

"Et sä oo mun isä", Leah tiuskaisee.
"En mutta nyt mä huolehdin sun läksyistä kun isä ja äiti on matkoilla", Tom puolustautuu.
"Aha. Anna mun tehdä nää rauhassa", Leah hermostuu.

Tomia turhauttaa koko tilanne, joten hän antaa periksi ja tottelee tytön toivetta. Tom sulkeutuu huoneeseensa chattailemaan kavereidensa kanssa tietokoneella ja selailemaan keskustelufoorumia.

Tomin lähdettyä Leah tunkee kirjansa reppuun ja päättää laskea itselleen kylvyn. Hän on mielestään sen ansainnut kaiken urakoinnin jälkeen. Leah laittaa veden joukkoon myös saippuaa, sillä hän rakastaa vaahtokylpyjä.

Vihdoin koittaa aamu, jolloin vanhemmat palaavat matkalta. Leah tahtoisi odottaa vanhempiaan ennen kouluun lähtöä. Kello kuitenkin alkaa olla jo paljon, lento taitaa olla myöhässä.
"Tuu Leah, meidän pitää mennä jo", Tom huhuilee.
"Ehtiikö ne mun balettinäytökseen?" Leah huolestuu.
"No ihan varmasti ehtii, tuu nyt".

Lasten lähdettyä jo kouluun, huristaa tuttu auto pihaan. Janet ja Haku ovat vihdoin palanneet lomaltaan, levänneinä ja ikävästä kipeinä.

Loma on lähentänyt pariskuntaa entisestään. Varsinkin Tomin kanssa olleet ongelmat ovat verottaneet aikaa parisuhteelta, mutta nyt heillä oli monta päivää aikaa vaalia vain sitä. Ovella kolkuttelee jo Leahin murrosikä, joka pelottaa heitä kumpaakin.

"Kuvittele, kohta ne muuttaa kotoa ja me jäädään kahdestaan", Janet huokaa haikeana.
"No sitten meillä on aikaa harmaantua ja kikkua kikkustuoleissa.." Haku naurahtaa ja molempia alkaa huvittaa ajatus heistä vanhenemassa.

"Kiitos ihanasta lomasta, me oltiin kyllä niin ansaittu se", Haku huokaa.
"Kiitos ihanasta seurasta vaan itsellesi", Janet naurahtaa.
Janet alkaa purkaa matkalaukkuja sillä aikaa, kun Haku maksaa postilaatikkoon kerääntyneitä laskuja. Heillä on vielä tämä päivä vapaata töistä ja illalla olisi vihdoin kauan odotettu Leahin balettiesitys.

Leahilla on koulun jälkeen kova kiire ehtiä balettistudiolle ajoissa. Hän ei halua myöhästyä minuuttiakaan viimeisistä harjoituksista ennen näytöstä, vaikka osaakin numeron vaikka unissaan.

"Hyvin se menee", Janet kannustaa Leahia studion ovella. Leahin tekisi mieli heittäytyä äitinsä kaulaan ja halailla, niin kova ikävä hänellä oli. Mutta nyt sille ei ole aikaa, hän kuulee salista jo muiden aloittaneen harjoitukset. Janet jää odottamaan vielä Tomia ja Hakua ennen kuin lähtee etsimään istumapaikkaa.

"Se meni loistavasti", Haku kehuu tytärtään esityksen jälkeen.
"Balleriina", Tom naurahtaa.
"Mä käyn vaihtamassa vaatteet. Ootatteko mua?" Leah varmistaa.
"Tottakai", Janet lupaa ja Leah pinkaisee kohti pukuhuonetta.

"Onnea pikkuinen tanssiprinsessani", Haku supisee Leahin korvaan ja puristaa tämän tiukkaan halaukseen.

"Nyt kyllä lähdetään kotiin tekemään herkkuiltapalaa!" Janet lupaa.
"Jee, pannaria!" Leah innostuu ja kaikkia alkaa naurattaa.

Aika tuntuu juoksevan kuin siivillä. Janet on löytänyt ensimmäisiä ryppyjä kasvoistaan, Leah on venähtänyt useita senttejä yläasteen alun jälkeen ja käy nyt jo yhdeksättä luokkaa. Tomkin on aloittanut opintonsa yliopiston puolella ja haaveilee yhteisestä asunnosta Jensin kanssa.
"Me ollaan jo niin vanhoja", Janet huokaa eräänä iltana.
"Älä huoli, aika vain kaunistaa sua", Haku hykertelee ja tarttuu vaimonsa käteen.
"Meidän vauvat ei ole enää vauvoja.." Janet kuiskaa.
"Ehkä ihan hyvä. Kyllä niistä kasvaa loistavia aikuisia", Haku lohduttaa.

"Oot oikeassa, ihan turhaan mä murehdin", Janet myöntää.
"Sä vaan oot tommonen", Haku naurahtaa ja suukottaa vaimoaan.

"Me saatiin se asunto!" Tom riemuitsee.
"Eikä! Ihan mahtavaa, onnea!" Leah riemuitsee ja halaa tiukasti veljeään, "milloin te muutatte?"
"Ei me ihan vielä, kuukauden päästä vasta", Tom huokaa.

"Mutta tuut sitten usein kylään", Tom vaatii.
"No ihan varmasti tulen!" Leah lupaa.

"Saisinpa mäkin jo oman asunnon. Sisustaisin siitä niin soman!" Leah alkaa haaveilla.
"Hei ootas nyt hetki, oot vielä yläasteella", Tom toppuuttelee.

"Mä tiedän, mutta ois se silti mahtavaa", Leah hykertelee.
"Saat auttaa meitä sisustamaan", Tom lupaa.
"Eikä! Jes, kiitti! Oot ihan paras veli!" Leah riemuitsee.

Vaikka Tomin muutto harmittaa Leahia, osaa hän ajatella asiasta hyviäkin puolia. Tom on todella suojelevainen ja hänen muttamisensa helpottaisi montaa asiaa. Leah ei ole uskaltanut juurikaan tuoda ystäviään kylään Tomin ja isänsä takia, mutta nyt olisi yksi huolehdittava vähemmän.

Leah huokaa syvään. Hän on chattaillut paljon "elkku_5":n kanssa ja hän on sopinut näkevänsä tätä tänään vanhan ostarin takana. Leahia jännittää, sillä hän ei ole koskaan nähnyt edes kuvaa elkun kasvoista. Oman kuvansa hän on kyllä näyttänyt, joten elkun pitäisi tunnistaa hänet. Tekstiviesti keskeyttää Leahin pohdiskelun; elkku varmistaa, onhan Leah varmasti vielä tulossa.

Jännittyneenä Leah kävelee ostarille sovittuun aikaan. Hän ei yhtään tiedä ketä odottaa, joten hän seisoskelee pitkään paikoillaan. Häntä alkaa epäilyttää jo, ettei ketään tule, kun pitkä poika lähestyy häntä.
"Ootko sä Leah?" poika kysyy. Leah nyökkää varovasti.
"Mä oon Eelis, moi. Jos unohdetaan ne nimimerkit jo", poika ehdottaa.
"Eiköhän se onnistu, mutta minkä ikäinen sä oikein olet? Et taida olla 15?" Leah empii.
"Nojoo, en oikeastaan. Meillä on vähän ikäeroa, haittaako se?" Eelis kysyy.
"Ei se varmaan", Leah sopertaa.

"Mä sain idean! Mennään yhteen mukavempaan paikkaan, täällä on ankeeta", Eelis ehdottaa. Leahilla ei ole ehdotusta mitään vastaan.

Vasta Eeliksen autossa Leahia alkaa pelottaa, mihin hän on ryhtynyt. Hän on oikeastaan tuntemattoman, itseään monta vuotta vanhemman pojan autossa matkalla tuntemattomaan paikkaan. Isän ja Tomin varoitukset alkavat kaikua hänen korvissaan. Leah nypertää hermostuneena mekkonsa helmaa samalla kuin kaupunki jää yhä kauemmas taakse.


~
Mitäs tykkäsitte?
Minne Leah päätyykään ja kuka tämä Eelis oikein on... ; )

17. Yksin, kaksin, kolmin

Haku on innostunut viime aikoina lukemisesta. Hän lukee paljon Italiaan sijoittuvia rikostarinoita. Matka Italiaan on alkanut houkutella Hakua. Janet on yrittänyt pyytää töistä vapaata matkaa varten, mutta juuri nyt se ei kuitenkaan onnistu. Hakun on siis tyydyttävä vain lukemaan ja haaveilemaan.

Koittaa kauan Hakun odottama ja pelkäämä syntymäpäivä. Lapsena hän nautti tuosta juhlasta, mutta enää Haku ei haluaisi vanhentua ja rypistyä. Riemu on kuitenkin käsin kosketeltavaa, kun hän avaa Janetilta saamansa lahjan; viiden päivän matka Italiaan muutaman viikon kuluttua! Matka on vain kahdelle, sillä lapset eivät voi olla poissa koulusta. Janet vakuuttelee tämän olevan hyvä hetki lapsille opetella pärjäämään ilman aikuisen paapomista, vaikka naapurit ovat luvanneet olla apuna ja tukena tarvittaessa.

Haku on niin innoissaan matkasta ja Italiasta, että innostuu kasvattamaan itselleen hieman partaa ja viiksiä. Matkalle lähdön aamuna hän tarkastaa vielä itsensä tyytyväisenä peilistä.

Tom osoittaa mieltään huoneessaan eikä suostu tulla hyvästelemään vanhempiaan, hän olisi halunnut lähteä matkalle myös. Leah on kuitenkin ovella halaamassa ja vilkuttamassa vanhemmilleen.

Kouluun lähtöön on enää hetki aikaa ja Leah päättää vaihtaa vielä vaatteensa. Hänellä on ikävä vanhempiaan jo nyt.

Vaaleanpunainen saa väistyä keltaisen tieltä, kun Leah valitsee ylleen uuden mekkonsa. Lopuksi hän vielä letittää hiuksensa odottaessaan veljeään. Tom on luvannut antaa Leahille kyydin kouluun saatuaan vihdoin ajokortin.

Leah tuntee silmiensä sumenevan omiuisesti. Samaan aikaan hänelle tulee todella huono olo ja hän yökkääkin hieman. Mitään muuta ei kuitenkaan tapahdu. Hänen tulee kiire ryhdistäytyä, kun Tom juoksee kiireessä portaita alas - häntä ei saa huolestuttaa.

"Mennään jo, me myöhästytään!" Leah tuhahtaa veljelleen, jota ei paljon aikataulut kiinnosta.
"Joo joo, istu takapenkille", Tom tuhahtaa ja nappaa eteisestä reppunsa.
Leahia hieman pelottaa olla Tomin kyydissä, sillä veli on vasta saanut korttinsa. Matka kuitenkin sujuu ihan hyvin ja he pääsevät koululle ehjinä - ja ihan ajoissa.

Leah ottaa kuitenkin muutaman juoksuaskeleen, sillä Tom jätti hänet lukion parkkipaikalle, josta on vielä pieni matka ala-asteelle. Kaikki eivät ole onneksi ehtineet vielä sisälle, Vilhelmiina seisoo vielä koulun ovilla.

"Moi", Leah huikkaa kipittäessään Vilhelmiinan ohi.
"Älä jaksa", Vilhelmiina tuhahtaa ja tunkee ovesta ensimmäisenä.

"Yäääk! Vilhelmiina haisee, Vilhelmiina haisee!" Leah huutaa kiukkuisena. He eivät tule Vilhelmiinan kanssa ollenkaan toimeen keskenään. Kummatkin piikittelevät toista tilaisuuden tullen. Onneksi he ovat rinnakkaisluokilla eivätkä sentään koko ajan joudu katselemaan toisen naamaa.

Koulun jälkeen Tom kiiruhtaa kotiin hieman ehkä jopa ylinopeutta. Onhan sentään perjantai ja vanhemmat eivät ole kotona moneen päivään, joten Tom on päättänyt pitää pienet bileet. Ei hän kutsuisi kuin Jensin ja heidän molempien hyvän ostävän Violan. Innoissaan ja jännittyneenä hän soittaa kavereilleen juhlistaan.

"Hei bileet tänään meillä!", Tom ilmoittaa Violalle puhelimessa.
"Mahtavaa, tuun kuudelta!" Viola riemuitsee.

Hieman ennen kuutta Tom tajuaa, ettei heillä olisi mitään syötävää naksujen lisäksi. Niinpä hän soittaa läheiseen pizzeriaan ja tilaa heille pizzan.

"Joo saahan teiltä kotiinkuljetuksen?" Tom varmistaa.
"Kyllä", puhelimesta vastataan.
Samalla Tom näkee ikkunasta Violan jo saapuvan. Hän vilkuttaa tytölle ikkunasta, jotta tämä varmasti huomaisi heidän talonsa. Tosin ei vieressä muita taloja ole.

"Sä löysit perille!" Tom riemuitsee.
"Helpostihan tänne löytää, keitä tänne on tulossa?" Viola kysyy.
"Vaan sä ja Jens, ei nää mitään megabileet ole", Tom sopertaa. Jotenkin häntä nolottaa, Viola taisi odottaa suurempiakin juhlia.

"Aijaa, no mut parhaiden ystävien kanssa viettää aikaa mielellään!" Viola hihkaisee ja alkaa tanssia musiikin tahdissa. Jens huihuilee myös ovelta, joka oli jäänyt Violalta raolleen.

"Kai voin liittyä tanssiin?" Jens kysäisee, mutta aloittaa jo ennen vastausta. Koska tottakai se on myöntävä.

Tomin tilaama pizza saapuu. Tom kaivaa isänsä jättämästä ruokarahapussista rahat lähetille ja vie pizzan keittiöön.
"Katotaanko ensin leffaa, ei vielä tee mieli pizaa", Viola ehdottaa. Pojat suostuvat, vaikka Jensin on kova nälkä.
"Mä valitsen ekan leffan!" Tom huutaa ja ryntää dvd-hyllylle Violan kanssa kilpaa.

Tom valitsee vanhan komedian. Hän kantsoo elokuvaa innoissaan ja nauraa monille kohille kippurassa. Viola ei tykkää komedioista ja tämä elokuva on hänestä tylsyyden huippu. Myöskään Jens ei ymmärrä, mitä hauskaa kyseisessä komediassa on.
"Ootte tylsiä", Tom tuhahtaa elokuvan päätyttyä.
"Ite oot outo", Jens naurahtaa ja huitaisee Tomia sohvatyynyllä, "nyt pizzaa."

"Ootko sä varma, ettet ota yhtään siivua?" Viola varmistaa Tomilta, joka on kieltäytynyt pizzasta.
"Joo, parempi etten syö ollenkaan noita. Muistathan mikä valas mä olin!" Tom vakuuttelee. Viole hymähtää hieman.

"Mä oon susta niin ylpeä", Jens kehuu ja istuu syömään omaa palastaan.
"Ootte ällösöpöjä", Viola nauraa. Tomin on tyydyttävä haistelemaan pizzasta leijailevia herkullisia tuoksuja.
"Seuraavaksi katotaan jotain kauhua!" Jens vaatii. Viola innostuu ajatuksesta eikä Tomillakaan ole vastaan sanomista, päättihän hän edellisen elokuvan.

Tomin hyllystä ei kuitenkaan löydy kaveruksille sopivaa elokuvaa, joten he vuokraavat tietokoneelta uuden, arvosteluiden perusteella todella raa'an elokuvan.

"Hyi tää on kauhee!" Viola kauhistuu. Tom kaappaa kauhusta tutisevan tytön kainaloonsa ja pitää tätä kädestä. Myös Jens tarraa Tomin käsivarteen.
"Se tulee tuolta ihan kohta", Jens suputtaa.
Äkkiä ovi kolahtaa ja kaverukset kiljaisevat säikähdyksestä.
"No sori!", Leah naurahtaa ja kipittää portaisiin.
"Leah! Kello on jo vaikka mitä!" Tom älähtää, mutta tyttö on kadonnut jo yläkertaan.

"Mä haen lisää pizzaa", Jens mutisee ja nousee sohvalta. Jensin poistuttu näkyvistä Viola hoputtaa Tomia Jensin perään.
"Kyllä mä pärjään hetken", hän kuiskaa ja vinkkaa silmää. Niinpä Tomin ei auta kuin hiipiä Jensin perään.
"Pöö", hän huikkaa keittiön kulmalta.
"No mitä?" Jens hämmentyy.

"Miksi niin kiukkuinen?" Tom ihmettelee ja kietoo kätensä Jensin ympärille.
"Kunhan luulin olevani yksin", Jens toteaa.

"No mut nyt", Tom aloittaa.
"Ole hiljaa", Jens ähähtää ja painaa huulensa Tomin huulille hiljentääkseen tämän jatkuvan höpötyksen. Suudelma kestää pitkään.

Poikien kuherrellessa keittiössä, on Leah tullut alakertaan. Viola istuu yksin sohvalla ja näyttää tylsistyneeltä.
"Mä voisin pelata sun kanssa", Leah ehdottaa varovasti. Hänkin ymmärtää jo, miksi Viola istuu sohvalla yksin. Viola myöntyy tytön ehdotukseen oitis.

"Mä oon tässä pelissä haka, varo vaan!" Viola uhittelee.
"Älä vielä sano, mä oon Tomin pikkusisko", Leah nauraa ja ohittaa Violan autopelissä.

"Äh teillä on kyllä joku riivattu peligeeni", Viola murahtaa.
"Hahhahah, kato pääsen vieläkin kovempaa!" Leah kiusoittelee tahallaan. Violaakin alkaa naurattaa eikä hän oikeastaan osaa ottaa tosissaan häviötään pientä tyttöä vastaan. Onhan heillä hauskaa.
"Otetaanko uusinta? Nyt mä voitan!" Viola ehdottaa ja tytöt aloittavat uuden kierroksen.

Tom ja Jens ovat päätyneet ottamaan kuvia keittiössä.
"Anna pusu", Tom vaatii ja Jens tekee työtä käskettä Tomin räpsäistessä kuvan.

"Siitähän tuli kiva, lähetä toi mullekin", Jens pyytää. Samaan aikaan ulkoa kuuluu ääni, jota he eivät ole halunneet kuulla - poliisiauto.

"Äh, naapurit!" Tom tuhahtaa ja lähtee ovelle.
"Täältä kuuluu kuulemma melua", poliisi hymähtää.
"En kyllä käsitä, mulla on kaksi kaveria kylässä ja katsotaan leffaa.." Tom hämmentyy ja on oikeasti ihmeissään.
"No, älkää metelöikö niin kaikki hyvin. Hauskaa iltaa!" poliisi toivottaa ja lähtee. Tom pyytää kuitenkin Jensiä ja Violaa lähtemään kotiin, häntä ei enää huvita.

"Anteeksi jos me häirittiin sua", Tom hymähtää kavereidensa lähdettyä.
"Ei se mitään, Viola on tosi kiva", Leah sanoo.

Äkkiä Tom nappaa sohvalta tyynyn ja huitaisee sillä Leahia. Leah juoksee eteiseen karkuun ja Tom juoksee perässä.

"Äläs mulle rupea", Leah uhittelee ja huitaisee Tomia tyynyllä niin, että höyhenet lentelevät.

Molemmat nauravat ja mäiskivät toisiaan tyynyillä.
"Äiti suuttuu", Leah nauraa höyhenpilvestä.
"Ei haittaa, siivotaan ja kyllä se ymmärtää", Tom tuhahtaa ja huitaisee jälleen. Hänellä on ollut ikävä naurusta kihertävää siskoaan ja tällaisia hetkiä.

~~~

Pahoittelut tosi pitkästä tauosta! Mulla oli ongelmia simsin kanssa, kaatuili koko ajan. Vanhemmat tosiaan lähti vähän pikaisesti ilmaiselle lomamatkalle, joten alku on siksi vähän tökerö.