34. Kuohuvaa ja hääkelloja

Kihlauksen jälkeen Henri on alkanut paiskoa entistäkin pidempiä työpäiviä. Ainolla on aikaa siivota kotiaan ja huolehtia pienistä asioista. Aino on päättänyt järjestää huikeat hääjuhlat ja laatiikin alati erilaisia listoja ja suunnitelmia päivän varalle. Henri vain pyörittelee päätään ja kauhistelee hintoja.

Häihin on enää kaksi viikkoa. Ainosta tuntuu vihdoin, että järjestelyt alkavat olla mallillaan ja vain pieniä hienosäätöjä vailla valmiit. Hän on sopinut tapaavansa Minean puistossa, jolloin he voisivat käydä läpi hääpäivän kulkua. Minea on lupautunut Ainon kaasoksi ja tästä on ollut korvaamaton apu jo nyt.

Samaan aikaan Henri pumppaa rautaa läheisellä kuntosalilla. Hän on päättänyt huoltaa kehonsa huippukuntoon hääpäiväksi, sen verran pinnallinen jopa hän on. Kuntoilu on lisäksi hyvä tapa saada muuta ajateltavaa ja rentoutua kaiken häähössötyksen keskellä. Ainosta on tullut todellinen bridezilla viimeisten kuukausien aikana.

Mutta kohta hääpäivä olisi ohi ja he olisivat vihdoin pari. Aino ja Henri ovat sopineet Henrin muuttavan heti häiden jälkeisenä päivänä Ainon asuntoon - vihdoin. Henri odottaa kuin kuuta nousevaa päästäkseen nukkumaan Ainon kanssa samaan petiin ja jakamaan yhteiset illat.

Aino on ennättänyt puistoon, jossa Minea jo odottaakin häntä.
"Voitko kuvitella, että kahden viikon päästä ollaan juhlimassa teidän häitä!" Minea intoilee.

"Tää tuntuu ihan järjettömältä", Aino myöntää. Häntä on alkanut jännittää päivä päivältä enemmän.
"Kaikki sujuu hyvin, mä pidän siitä huolen ja te vaan nautitte", Minea lupaa.

"Mä odotan silti myös kauheasti sitä iltaa", Aino myöntää ja madaltaa ääntänsä. Hän kuiskuttaa Minealle suunnitelmiaan, joilla aikoo yllättää Henrin hääyönä.

"Aino! Sä oot ihan hävytön!" Minea tirskahtaa tytön jutuille.
"Okei se oli vitsi! Mutta silti mä odotan sitä", Aino kikattaa.

"Mutta arvaas mitä sun täydellisistä häistä vielä puuttuu!" Minea keskeyttää Ainon innokkaana.
"No? Enkai mä ole unohtanut jotakin!" Aino hermostuu.
"Typerys, me lähdetään nyt polttareihin!" Minea paljastaa.

"E-eihän sellaset juhlat ole oikein mun juttu.." Aino sopertaa kiusaantuneena.
"Älä huoli, ei me tehdä mitään hävytöntä ja noloa. Pidetään vaan hauskaa", Minea lohduttaa ystäväänsä, "Leon ja muut on tulossa myös".

"No, ehkä meillä tulee ihan kiva ilta", Aino sopertaa ja vääntää huulilleen pienen hymyn.
"Pidä toi asenne", Minea peukuttaa ja viittelöi Ainoa kohti taksia, joka juuri sopivasti odottaa puiston reunalla uutta matkustajaa.

"Tää on niiiin siistiä!" Minea intoilee, kun he ovat päässeet suosikki yökerhonsa aulaan. Minea vaihtoi vaatteet jo taksissa.
"Toin mä sullekin vaihtovaatteet", Minea hihkuu ja heiluttelee vaatekassia Ainon silmien edessä.
"Onko pakko vaihtaa, nää on ihan hyvät.." Aino sopertaa pelokkaana tietämättä asuaan.
"Joo joo, ja laitan sieltä sitten kaiken yllesi!" Minea vaatii.

"No okei, nähdään sitten tiskillä kohta", Aino myöntyy.
"Asiaa!" Minea riemastuu ja läpsäisee yläfemman ystävänsä kanssa. Hän jää katsomaan hetkeksi Ainon loittonevaa selkää ennen kuin suuntaa baaritiskille odottamaan ystäväänsä. Minea näpyttää Leonille viestin, että hän voisi tulla muun seurueen kanssa.

Vastentahtoisena Aino on kiskonut ylleen vaatekassin sisällön ja istahtaa baaritiskin ääreen. Hän tilaa suosikkijuomansa - tuplana.

"Onko tää peruukki ja hattu ihan välttämättömiä?" Aino puuskahtaa.
"Älä nyt, sun on tarkotus näyttää erilaiselta tänään. Et ole Aino mikään tylsä, joten älä valita nyt jooko", Minea naurahtaa ja tilaa toisenkin juoman.
"Missä kaikki muut on?" Aino pohtii.
"Tulee varmaan kohta", Minea lupaa.

Ennen kuin Leon muun porukan kanssa ehtii paikalle, ilmestyy tiskin taakse yllättäen paidaton mies.
"Kuulin, että täällä on jollakin polttarit", mies naurahtaa jä laittaa taustamusiikkia soimaan. Oikeastaan se on turhaa, siellä baarissa soi muutenkin musiikki. Ainoa nolottaa. Hänen poskilleen kohonneesta punasta ei jää kenellekään epäselväksi, kenen polttareista on kyse.

Kohteliaisuuden vuoksi hän kuitenkin kannustaa tanssijaa. Ja oikeastaan hän on ihan hyvä esiintyjä ja Aino alkaa jopa nauttia esityksestä. Hän alkaa rentoutua ja tajuaa, että tänään voisi pitää oikeasti hauskaa.

Tanssishown jälkeen Aino suunnistaa tanssilattialle, josta kaikeksi ilokseen löytää Leonin.
"Mitä tykkäsit siitä tanssijasta?" Leon naurahtaa.
"Älä vaan sano, että se oli sun ideas!" Aino puuskahtaa, mutta alkaa itsekin nauraa. Hän tietää, että tanssija oli nimenomaan Leonin kieroutunut idea.

Samassa Leon alkaa huhuilla ja viittoa muita kaveruksia tanssilattialle.
"Nyt on aika pitää maljapuhe", hän selventää hämmentyneelle Ainolle.

Leon alkaa muistella heidän yhteisiä vuosiaan. Hän nostaa esille koulusta ties mitä kommelluksia ja hauskoja muistoja, joita Aino ei enää edes ollut muistaa. Lopulta Leon päättää puheensa siihen, kuinka Aino tapasi Henrin, miten kaikki epäilivät heitä ja tässä sitä silti oltiin. Juhlimassa Ainon polttareita, Henri omissansa ties missä.

Puheen päätyttyä Leon kaivaa esille kuohuviinipullon. Hän ravistelee sitä ilkikurinen ilme kasvoillaan.
"Uskallapas.. Leon!" Aino hermostuu tajutessaan pojan aikeet.

Mutta niin vain Leon päästää korkin auki ja juoma suihkuaa kaaressa Ainon päälle. Leon nauraa, ja kaikkien yllätykseksi myös Aino nauraa pärskeiden seasta. Kerrankos sitä polttareita juhlittiin.

Ilta jatkuu vauhdikkaissa merkeissä, kun seurue pistää jalalla koreaksi. Leon viihtyy tiiviisti Ainon vierellä tanssimassa. Tytöstä se on oikeastaan mukavaa, sillä hän ei tunne oloaan kodikkaaksi kummallisissa - ja märissä - vaatteissa.

Musiikki vaihtuu hitaampaan ja yllättäen Leon laskee kätensä Ainon vyötärölle kiskaisten tämän hellästi lähemmäs itseään. Aino ei osaa vastustella pojan hellää, mutta varmaa otetta.

Vaistomaisesti Aino laskee kätensä Leonin olkapäälle. Poika tuijottaa häntä lämpimästi suoraan silmiin. Silloin Aino tajuaa, mitä oikein on tekemässä.

Aino kavahtaa kauemmas ja Leon irroittaa otteensa oitis. Aino vilkuilee nopeasti ympärilleen, mutta hänen onnekseen kukaan ei huomannut nopeaa hetkeä.
"Leon, en mä voi", Aino huokaa.
"Anteeksi", Leon sopertaa.
"Ymmärräthän sä, että mä menen naimisiin. Sä oot Leon mun paras ystävä", Aino varmistaa.

"Olen todella pahoillani! En tiedä mikä muhun meni.." Leon änkyttää.
"Kaikki on hyvin ja me voidaan unohtaa tää. Voidaanhan?" Aino varmistaa.
"Joo. Mutta ilta on aika pitkällä, pitää varmaan lähteä kotiin", Leon hymähtää.
"Mä tuun samalla taksilla", Aino lupaa ja ystävykset lähtevät hakemaan narikasta Ainon omia vaatteita.

Polttareiden jälkeen aika tuntuu kuluvan kuin siivillä ja vihdoin koittaa kuin koittaakin Ainon kauan haaveilema hääpäivä. Jännittyneenä hän odottaa juhlavieraiden saapumista ja istumista paikoilleen, jotta tilaisuus pääsisi alkuun. Häntä ei ole koskaan jännittänyt näin paljon.

Penkkirivit täyttyvät nopeasti vieraista. Ilmassa on riemua ja iloinen puheensorina käy ympäri juhlasalia vilkkaasti.

Viimeisten joukossa myös Haku köpöttelee omalle paikalleen. Janetin oli määrä tulla myös, mutta tämä on voinut viime aikoina niin huonosti, että jäi lepäämään vielä yrittäen tulla vihkimisen jälkeen alkavaan juhlaan.

Vihdoin musiikki kajahtaa ilmoille ja Aino astelee vihkikaaren alle Henrin luokse. Molemmat tärisevät jännityksestä ja onnesta, kun pappi aloittaa puheensa.

Myös yleisö henkäilee ihastuksesta papin kauniita sanoja kohtaan. Osa pyyhkii liikuttuneena kyyneleitään. Mutta se on varmaa - salin joka ainut ihminen on todella liikuttunut.

Vihkitilaisuus etenee sormusten vaihtoon. Pari sujauttaa varovaisesti tarkoin valikoidut vihkisormukset toistensa sormiin. Henrin pujottaessa sormusta Ainon sormeen, tipahtaa tältä pieni kyynel Ainon kämmenselälle.
"Anteeksi", Henri kuiskaa niin hiljaa kuin osaa. Aino vain hymyilee rohkaisevasti, tänään saa Henrikin kyynelehtiä.

"Voitte suudella morsianta", pappi kehoittaa sormusten vaihdon jälkeen. Eikä Henriä tarvitse kahdesti kehoittaa, vaan hän kietoo kätensä Ainon ympärille ja painaa lämpimän suudelman tämän huulille.

"Kaunis pari", Janet huokaa.
"Sä ehditkin paikalle", Haku hymähtää vilkaisten taaksensa tullutta Janetia, joka hymyilee pitkästä aikaa.

Pari seisahtaa vielä vihkikaaren eteen, jolloin vieraat voivat ottaa muutamat valokuvat heistä. Joka tilanteessa itsevarma Henri säkenöi tuore vaimo kainalossaan, kun Ainoa taas alkaa ujostuttaa saamansa huomio.

"Eiköhän ole aika siirtyä syömisten pariin!" Henri kehoittaa ja vieraat nyökyttelevät tyytyväisinä. Vihkitilaisuus oli pitkä ja monia alkaa jo ruokasalin puolelta kantautuvat tuoksut houkutella.

Pari leikkaa yhdessä kakun ja Aino polkaisee nopeasti.
"Äh", Henri tuhahtaa hymyillen, "tosin en ihmettele, näin se varmaan menisi ilman poljentaakin".

Iloinen puheensorina käy ruokasalissa, kun kaikki syövät, juovat ja keskustelevat keskenään.
"Onnea teille", Enni toivottaa ja istahtaa Henriä vastapäätä.
"Sitä tarvitaan", Henri vitsailee ja vilkuilee tanssilattiaa. Pian koittaisi häävalssin aika - eikä hän ole mikään parkettien partaveitsi.

Silti musiikin pyörähtäessä soimaan, Henri kaappaa Ainon varmoin ottein syleilyynsä ja alkaa tanssittaa tätä. Eikä sillä oikeastaan hääpäivänä niin väliä osaako jokaista askelta, kunhan hän ei talloisi Ainon varpaita. Ensimmäisen valssin jälkeen myös häävieraat pääsevät pistämään jalalla koreasti.

Henri kumartuu suukottamaan Ainoa nenänpäälle. Hän supattaa tytölle kauniita sanoja ja kohteliaisuuksia. Ainosta tuntuu kuin hän olisi pakahtumassa rakkaudesta tuota poikaa kohtaan.

"Pitäisiköhän meidän kohta vetäytyä hotellille", Henri ehdottaa varovaisesti tanssin keskellä.
"Vaikea kuvitella, että tää ilta on jo päättymässä", Aino huokaa.

"Mutta etköhän sä ole hääyösi ansainnut. Lähdetään vaan, mulla on sulle yllätyksiä", Aino vihjailee ja vinkkaa silmäänsä. Henriä kutittelee vatsanpohjasta parin astuessa limusiinin kyytiin, joka ajaisi heidät hotellille. Aivan pian hän pääsisi nukkumaan vaimonsa viereen. Ja nauttimaan tuoreen vaimonsa yllätyksistä.


~
Puuh, vihdoin sain uuden osan julkaistua! Oon oikeasti todella todella pahoillani tästä viivästyksestä. Voin tarkemmin kertoa viivästyksen syytä joskus toiste, mutta enköhän pääse tästä nopeampaan kirjoitustahtiin. Nyt kun simsin kanssa on taas tappelut tapeltu, toivottavasti toimii taas edes vähän aikaa..

Osa pörräsi nyt näissä häissä, mutta älkää luulkokaan, että elämästä tulisi tällä parilla tämän jälkeen tasapaksua. Mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan, voi että kun mun sormet syyhyää päästä jo seuraavan osan kimppuun.. ;)