27. Uudet tuulet ja kasa laatikoita

Vaikka Eelis on aivan murheen murtama, arki jatkuu siitä huolimatta. Aino vaatii isältään aiempaakin enemmän huomiota. Päivisin Eelis yrittää keksiä mahdollisimman paljon heille tekemistä, jolloin kummallakaan eivät ajatukset harhaile Leahiin.

Mutta illat ovat hankalia. Aino on alkanut kiukutella aiempaakin enemmän. Sen lisäksi että tyttö kiukuttelee, tämä myös itkee ja huutaa äitiänsä. Eeliksestä tuntuu ettei hänestä ole lohduttamaan tytärtään, sillä kaipaisi itsekin olkapään, jota vasten itkeä. Hän ei ollut ikinä voinut kuvitellakaan tällaista tilannetta. Aino on vielä niin pieni, mutta pitäisikö tälle yrittää kertoa jo kuolemasta..

Silti päiviin mahtuu paljon myös hienoja ja onnellisia hetkiä. Kun Aino oppii jotakin uutta, ei kumpikaan huomaa ikävöidä. Tyttö hymyilee mitä leveintä hymyään, eikä Eelis pysty kertomaan tytölle tämän äidin kuolemasta. Aino saisi kasvaa rauhassa, tuskin hän enää muutaman kuukauden päästä osaisi kaivata äitiänsä. Pienen lapsen muisti on niin lyhyt, Eelis vakuuttelee itselleen.

Päivittäin mitä kummallisimmatkin asiat saavat kuitenkin Leahin nousemaan Eeliksen mieleen. Hänestä tuntuu, että koko koti huutaa Leahia. Leah sisusti asunnon, asui siellä, asunto oli niin täynnä rakkautta.

Eelis ei voi sille mitään, mutta välillä hänen on itkettävä. Usein itku tulee vasta Ainon mentyä nukkumaan, mutta joskus se yllättää liian voimakkaana. Eräänä iltana Aino on olohuoneessa leikkimässä, kun Eelis polttaa iltapalan pohjaan. Hänellä muistuu siitä mieleen Leahin ensimmäiset yritykset kokata perheelle. Kyyneleet kastelevat Eeliksen posket. Samalla olohuoneesta kuuluu itkua. Eeliksen on pyyhittävä kyyneleensä ja ryhdistyttävä, jotta voisi lohduttaa tytärtään.

"Äitiii!", Aino parkuu. Eelis yrittää nostaa tytärtään syliinsä, mutta tämä vain rimpuilee vastaan.
"Mene pois!" Aino rääkyy. Eelistä alkaa turhaannuttaa, kun ei pysty lohduttamaan tyttöä. Hän kuitenkin antaa tytölle tilaa tulla tämän luokse.

Kesken episodin Eelis tekee päätöksensä, hän ei enää kestä tätä asuntoa. Leahin isä oli jo aiemmin tarjonnut apua uuden asunnon hankintaan, mikäli vanha kävisi liian tukalaksi. Eelis oli kieltäytynyt avusta, mutta ymmärtää sen olevan nyt ainut vaihtoehto. Niimpä hän näppäilee puhelimeensa Hakun numeron ja antaa soida.

Nöyränä hän kyselee, onko tarjous asunnosta vielä voimassa. Haku kuulostaa piristyvän puhelimen toisessa päässä ja kertoo asunnosta, jonka hän oli ostanut hiljattain. Haku oli aavistanut Eeliksen vielä tulevan toisiin ajatuksiin ja kaipaavan uutta asuntoa.
- Siinä olisi oma huone Ainollekin, ei tarvitsisi kohta taas muuttaa, Haku kertoo.

- Se kuulostaa ihan unelmalta. Me ollaan Ainon kanssa niin kiitollisia, Eelis huokaa.
- Se olkoon Ainolle se talo, maksatte vain sähköstä ja vedestä, Haku lupaa.
Helpotuksen kyyneleet valuvat pitkin Eeliksen poskia, kun hän sulkee puhelun. Samalla olohuoneesta kuuluu jo "isän" huutamista, joten Eelis menee lohduttamaan Ainoa.

Seuraavat viikot ennen muuttoa kuluvat samaa rataa. Aamut ja päivät sujuvat kohtalaisesti, mutta illalla on kaikista vaikeinta. Aino ei myöskään nuku enää kokonaisia öitä vaan heräilee tasaisin väliajoin kaipaamaan isäänsä. Aluksi hän huusi yöllä myös äitiä, mutta muutamana yönä hän on jo huutanut pelkästään isää. Vihdoin koittaa kuitenkin odotettu muuttopäivä.

"Tulepas murunen, lähdetään uuteen kotiin", Eelis suputtaa Ainolle nostaessaan tämän syliinsä. Aino näyttää hämmentyneeltä, mutta ei onneksi väitä vastaan.

Eeliksestä muuttaminen on kaikessa ihanuudessaan myös haikeaa. Hän todella jättäisi taaksensa heidän ensimmäisen yhteisen kotinsa. Uusi asunto ei olisi enää Leahin koti, se olisi vain Ainon ja Eeliksen koti.

Haikein mielin Eelis astuu Ainon kanssa taksiin ja ilmoittaa kuljettajalle uuden osoitteen. Tyttö nukahtaa matkalla Eeliksen syliin, vaikka matka ei kovin pitkä olekaan. Ulkona pyryttää rankasti lunta.

Lopulta he pääsevät perille. Taksikuski kasaa Ainon rattaat, jotta tyttö voi jatkaa uniaan niissä. Eelis henkäisee ihastuksesta nähdessään heidän uuden asuntonsa. Tom ja Jens ovat auttaneet asunnon sisustamisessa, sillä Eeliksen kaikki aika on mennyt töissä tai Ainon kanssa.

ETUPIHA

ETEINEN

TYÖPISTE

KEITTIÖ

KÄYTÄVÄ/OLOHUONE

OLOHUONE

AINON HUONE

EELIKSEN HUONE

KYLPYHUONE

POHJAPIIRROS

~
Tavoitteena oli tehdä mahdollisimman kompakti koti, mutta ei liian ahdasta (koska kuvaaminen ahtaassa on painajaista). Tykkään itse talosta tosi paljon! Mitä te pidätte?