11. Iloa ja riitaa

Leah saa oman sängyn Janetin ja Hakun huoneesta. Hän on vielä levoton nukkumaan öisin ja heräilee usein. Tomin on saatava riittävästi unta, että jaksaa käydä koulua ja näin myös Leah on lähellä lohdutettavaksi.

Tom on täysin rakastunut pieneen siskoonsa. Hän viettää mielellään iltapäivällä aikaa leikkien kurkistusleikkejä Leahin kanssa. Hän on niin onnellinen, vaikka heillä onkin useita vuosia ikäeroa.

Vaikka Leah on pieni, hän sopii silti täydellisesti Tomin leikkeihin. Kun Tom on pelottava dinosaurus, Leah kipuaa kikatellen lelulaatikkoon tätä piiloon.

Hän osaa löytää laatikosta jopa leikkiin sopivan dinon myös itselleen.

"Ohoi, missä avaruusoliot?" Tom kailottaa leikkiessään astronauttia.
"Pöö", Leah kikattaa lelulaatikosta.

Kaikista rooliasuista Tom kuitenkin tykkää eniten kuninkaan asusta, jonka Janet on tälle askarrellut tarkasti Tomin ohjeita noudattaen.
"Tom tule iltapalalle!" Janet huutaa keittiöstä.
"Joojoo äiti!"

"Minä olen tämän keittiön valtias ja vaadin saada vohveleiden kanssa vadelmahilloa!" Tom julistaa juhlallisesti tuolilla seisten.
"Istu Tom alas ja hae jääkaapista sitä hilloa", Janet nauraa.

"Ei kuninkaat hae itse hilloa, se on palvelijoiden työtä", Tom jylisee.
"No sitten sun täytyy palkata sellainen, tämä kokki on nyt nälkäinen ja haluaa päästä jo syömään".
Tom tuhahtaa ja hypähtää hakemaan hillon ja annoksen vohveleita.

"Kylläpä sä olet piristynyt Leahin syntymän jälkeen", Janet tuumaa.
"Joo, nyt mulla on kaveri, jonka kanssa leikkiä", Tom tuumaa samalla haarukoiden jo toista lautasellista vohveleita.
"Siivoa sitten omat astiasi ja laita loput vohvelit kaappiin, menen jo kylvettämään Leahin", Janet pyytää syötyään itse. Tom nyökkää ja kaapii lautaseltaan viimeisiä hillonokareita.

Janetin lähdettyä Tom kipittää vielä ottamaan pakastimesta jäätelöä ja lusikoi sen sukkelasti ennen kuin lähtee itsekin iltapesulle ja kuuntelemaan iltasatua.

Vaikka Leah pitää Tomille hyvin seuraa, tuntee Tom itsensä päivä päivältä yksinäisemmäksi. Leahin syntymä oli ihana käänne ja toi kyllä seuraa, mutta ei se vastaa omanikäistä kaveria. Leah ei voi lähteä puistoon leikkimään tai uimaan. Päivästä toiseen he leikkivät lastenhuoneessa kahdestaan.

Palikkaleikit ovat kuitenkin Tomille jo liian helppoja. Leah ähertää vaivalla torneja, jotka kaatuvat jo muutaman palikan jälkeen, kun Tom rakentaa jo valtavia linnoja.

Eräänä päivänä Janet löytää Tomin jälleen lintsaamasta koulusta. Poika luuli äitinsä lähteneen jo töihin, mutta ei tiennyt tällä olevan poikkeuksellisesti vapaapäivä.
"Tom tuo ei käy päinsä. Sun on käytävä koulussa, olet vielä lapsi", Janet ojentaa poikaansa.

"Sä et ymmärrä! Kaikki vaan kiusaa mua!" Tom hermostuu.
"Sitten pitää keskustella opettajan ja rehtorin kanssa", Janet rauhoittelee.
"No eikä! Sitten ne kiusaa mua vaan lisää, koska kantelin niistä!"

"No jotain pitää tehdä, kyllä sun täytyy voida käydä koulussa!"
"Mä en mene enää sinne kouluun", Tom julistaa.
"Sinä et voi tuollaista päättää. Soitan sun opettajalle nyt heti", Janet huokaa ja alkaa jo itsekin hermostua.

"Äiti kiltti älä soita, älä ainakaan vielä. Mä koitan selvittää tänn itse", Tom pyytää. Häntä todella pelottaa, mitä kiusaajat seuraavaksi keksisivät, jos saisivat tietää hänen kertoneen jollekin.

"Hyvä on, mutta sun täytyy kertoa, jos kiusaaminen ei lopu", Janet vannottaa.
"Joo mä kerron kyllä", Tom lupaa. Hän kuitenkin tietää, ettei ottaisi kiusaamista enää puheeksi äitinsä kanssa.

Samaan aikaan Haku vietää aikaa Leahin kanssa. Hän opettaa tyttöä ottamaan ensimmäisiä askeleitaan. Haku on päättänyt ottaa kaiken irti Leahin taaperoajasta, joka hänellä meni Tomin kohdalla ihan ohitse.

"Tule isin luo", Haku lepertelee. Samalla Leah ottaa ensimmäiset askeleensa ilman tukea. Askeleita tulee yhä enemmän ja enemmän. Huoneessa raikaa iloisen tytön kikatus, kun hän ymmärtää oppineensa vihdoinkin kävelemään itse.

"Vau, kylläpä olet jo iso tyttö!" Tom riemuitsee ja nostaa Leahin korkealle.
"Iso, hihih", Leah kikattaa. Hänellä on ollut jo kova kiire veljensä perään, mutta kontaten se on ollut hidasta. On selvää, ettei Tom saisi enää kovinkaan paljon rauhaa.

Vaikka Tom edelleen rakastaa siskoaan, hän on oppinut rakastamaan myös aikoja, jolloin Leah on nukkumassa. Nuo hetket ovat hänelle aikaa olla itsekseen. Ja usein se aika tulee vietettyä television ääressä pelejä pelatessa. Janetia huolestuttaa jo poikansa kasvaneet pelitunnit.

"Pitäisikö sun keksiä jo jotain muuta tekemistä?" Janet ehdottaa eräänä päivänä, kun Tom jälleen pelaa Leahin ollessa päiväunilla.
"Äitii. Tää on just hyvä peli ja kaikki muutkin tätä pelaa", Tom parahtaa.

"Lähtisit vaikka ulos tai uimaan", Janet yrittää.
"Ei nyt. Tässä on just hyvä kohta, älä häiritse!" Tom tiuskaisee.

"Sä pilaisit sen! En voinut keskittyä ja nyt mä hävisin!" Tom suuttuu. Hän takoo ohjainta ja ärhentelee ihan turhasta. Janet pudistelee päätän. Missä vaiheessa hänen pojastaan on tullut tuollainen, kuin tuntematon. Ennen hän oli aina niin rauhallinen ja nyt takoo peliohjainta yhden huonosti menneen pelin jälkeen.

"Nyt me kyllä laitetaan toi peli jäähylle", Janet huokaa.
"Et sä voi tehdä sitä!"
"Kyllä mä voin. Sä et ole enää oma itsesi, noi pelit ei tee sulle hyvää. Lähde käymään vaikka ulkona", Janet huokaa ja ottaa ohjaimen. Hän piilottaa sen kaiken varalta.

Tomia ärsyttää. Hän on jo melkein 13 eikä enää mikään pikkulapsi, joka juoksee puistoissa leikkimässä. Sitäpaitsi, hänellä ei ole edes kavereita, joiden kanssa lähteä puistoon. Niinpä hän nappaa jääkaapista limun ja ryystää sitä hiljaa itsekseen keittiössä.

Ja vihdoin koittaakin päivä, jolloin Tom täyttää jo 13-vuotta ja astuu virallisesti teini-ikään. Häntä jännittää kovasti, sillä tämä tarkottaisi myös yläasteen aloittamista.

"Muista toivoa!" Haku muistuttaa, kun Tom on puhaltamassa kynttilöitä.
Tom miettii tarkoin, mitä hän voisi toivoa. Lopulta toiveen valinta ei kuitenkaan ole vaikeaa ja poika pääsee puhaltamaan kynttilöitään kakusta.

Janet ja Haku hurraavat, kun Tom puhaltaa kaikki kynttilät kerralla sammuksiin. Heidän poikansa on jo niin iso!

Vaikka perhe harvoin irroittelee, kuuluu syntymäpäivät niihin harvoihin hetkiin. He kaikki riemuitsevat tätä askelta, jonka jälkeen Tom olisi huomattavasti isompi.

Hiljaa mielessään Tom toivoi pääsevänsä kiusaajista eroon. Hän kuitenkin aavistelee heidän joutuvan samalle yläasteelle, joten toive tuskin tulisi toteutumaan. Tänään on kuitenkin hänen syntymäpäivänsä, ja hän saisi toivoa juuri sitä, mitä eniten haluaa.


----

Äh tää on tällänen siirtymäosa. Halusin vaan saada noi lapset vähän kasvamaan. Mun tekee mieli päästä jo suunnittelemaani juonenkäänteeseen!