8. Kynttilöitä ja kyyneleitä

Uuden asunnon löytäminen ei kuitenkaan ollut helppoa. Heillä oli niin monta vaatimusta uudelle asunnolleen. Janet kulutti päivänsä tietokoneella asuntoja etsien. Aina välillä hän löysi kiinnostavia ja juoksi asuntoesittelyissä. Muutaman tarjouksenkin he jättivät, mutta eivät silti saaneet asuntoa.

Tilanne tuntui hankalalta ja aiheutti riitoja. Haku vaati saada työhuoneen, jossa voisi maalata rauhassa ja hoitaa hotellibisneksiään. Janet olisi kelpuuttanut aavistuksen pienemmänkin huoneen. Olisihan tietokone voinut olla olohuoneessa, kuten myös maalausteline.

Lopulta yli puolen vuoden etsinnän jälkeen Haku vihdoin sai puhelun kiinteistövälittäjältä, joka onnitteli heitä onnistuneesta asuntokaupasta.

Seuraavat viikot kuluivat muuttolaatikoita pakaten ja uutta asuntoa siivoten. Vihdoin kuitenkin koitti virallinen muuttopäivä. Uusi asunto sijaitsi saaristoalueen suurimmalla saarella, josta löytyi myös Tomille koulu.

Tom oli hämmentynyt uuden asunnon etupihalla. Hän ei voinut vieläkään oikein käsittää, että vanhaan kotiin ei enää palattaisi ollenkaan.

Janet on erittäin innostunut saamastaan baaritiskistä. Hän on päättänyt opetella valmistamaan maukkaita alkoholittomia drinkkejä kaikkia tulevia pihajuhlia varten. Nyt heillä on niin kaunis piha, että siellä kelpaisi viettääkin juhlia.

Ja juhlista puheenollen, pian onkin aika juhlia jälleen Tomin syntymäpäiviä. Vuodet ovat vierähtäneet vauhdilla ja Tom täyttääkin jo kuusi vuotta.
"Tänään tulee Ashley-tätikin kylään ja saat vähän kakkua", Janet selittää pojalleen.

"Saanko lahjojakin?" Tom varmistaa.
"Tottakai saat", Janet naurahtaa.
Samalla ovikello soi ja Tom rientää avaamaan oven rakkaalle kummitädilleen.

"Tarviitko apua kakun kanssa?" Ashley kysyy Janetilta, joka ähertää kermavaahdon kanssa.
"Ei kyllä tää tästä", Janet vakuuttelee.

"Ai moi Ashley!" Haku huikkaa tullessaan alakertaan.

"Kuule napero, tänään saat kakkua niin paljon, että napa paukkuu", Haku nauraa ja kutittelee Tomia vatsasta.
"Ei saa! Lopeta, toi kutitta!" Tom kikattaa kippurassa.

"Onneksi olkoon vekara, saat avata lahjan sitten kakun jälkeen", Ashley toivottaa ja ojentaa ison paketin Tomille.
"Joko sua jännittää koulun alkaminen?" Ashley jatkaa.
"Ehkä vähän. Mutta haluun jo läksyjä!" Tom riemastuu.
Ashleyta ja Hakua naurattaa. Kyllä ekaluokkalaiset vielä ovatkin jopa niistä innoissaan.

"Sun täytyy joskus Tom tulla kylään mun luokse, nyt kun olet jo noin isokin", Ashely tuumaa ja katsoo Hakua kysyvästi.
"Ehdottomasti", Haku hymähtää.

Vihdoin Janet on saanut kakun koristeltua Tom pääsee puhaltamaan kynttilöitä.
"Muista toivoa jotakin", Janet naurahtaa.
Tom vetää syvään henkeä ja puhaltaa niin kovaa, kun ikinä vain pystyy. Ja hän saakin kaikki kynttilät kerralla puhallettua!

Kynttilöiden jälkeen Ashley soittaa flyygelillä Tomille onnittelulaulun ja kaikki laulavat sen yhdessä. Ja monella eri kielellä.

Tom tahtoo heti vaihtaa ylleen Ashleylta saamansa "ison pojan vaatteet". Hän on ihan innostunut haalareissaan komeilevasta norsusta.

"Onneksi olkoon äitin iso poika", Janet toivottaa kyyneleet silmissä halaten poikaa.
"Äiti älä viiti itkeä", Tom nauraa.

Juhlat jatkuvat Ashleyn soitolla. Yhdessä he laulavat useita eri lauluja ja Tom on innoissaan. Hän tuntee itsensä niin isoksi.

Ashleyn lähdettyä Tom ja Haku menevät vielä yhdessä uimaan takapihalle. Tom on vasta nyt oppinut uimaan ilman kellukkeita.

Illalla iltasadun jälkeenkään Tom ei saa unta. Häntä jännittää koulun alkaminen ja aamulla hänen pitäisi mennä yksin koulubussilla.
"Kyllä sä pärjäät. Olen sua kotona odottamassa, kun pääset koulusta", Janet lupaa.
"Äiti, miksei mulla ole siskoja tai veljiä? Kaikilla muilla on", Tom kysyy yllättäen.
"Etkö sitten ole onnellinen näin", Janet hämmentyy. Hän ei ollut osannut odottaa  Tomin kysymystä.

"En", Tom huokaa.
"Voi kulta, mikset ole aiemmin kertonut?" Janet kysyy.
"Ette te tajua. Meillä on kyllä kaikkea, mutta mä haluaisin siskon tai veljen", Tom huokaa. Janet ei tiedä, mitä hänen pitäisi Tomille sanoa.
"Älä tuollaisilla vaivaa nyt päätäsi, koita saada nukuttua. Huomenna on tärkeä päivä", Janet kuiskaa. Hän peittelee Tomin uudelleen ja suukottaa tämän otsaa. "Kauniita unia".

Illalla Janet ja Haku istuvat katsomassa televisiota, mutta Janetin ajatukset pyörivät Tomin sanoissa.
"Nukahtiko Tom hyvin", Haku kysyy yllättäen, kuin olisi lukenut Janetin ajatukset.
"Ei oikeastaan. Tomia jännittää. Ja oikeastaan kyllä häntä vaivasi toinenkin asia.." Janet aloittaa.
"Mikä?"
"Tom haluaisi veljen tai siskon. Hän on kuulemma yksinäinen", Janet jatkaa.

"No eihän se voi olla totta! Tomillahan on päiväkodissa ystäviä ja täällä on naapureitakin", Haku hämmentyy. Hän ei pidä ollenkaan siitä, mihin tämä keskustelu voisi johtaa.
"Niin kai, mutta eihän se ole sama asia."

"Meille ei kuitenkaan tulee enää ainuttakaan lasta", Haku sanoo päättäväisenä.
"Et sä voi olla noin tyly. Ei Tom ole täällä ainut, jota vaivaa tämä lapsiluku", Janet närkästyy.

"Ai nytkö mä oon joku pahis? Ei todellakaan, mä en mitään lapsia enää hanki", Haku hermostuu jo todella ja hypähtää sohvalta ylös.
"Mä en tunne sua", Janet parahtaa.

"No ei oteta paineita, mutta jos vaikka lopettaisin pillerit?" Janet ehdottaa varovaisena.
"No et todellakaan lopeta", Haku huutaa.
"Shh, et kyllä herätä Tomia tolla riehumisella", Janet parahtaa.

"Sä ajattelet koko ajan vain itseäsi! Missä on mun oikeudet isänä? Et kuunnellut mua ollenkaan Tominkaan kohdalla", Haku raivoaa edelleen.
"No entä adoptointi?" Janet yrittää.

"Ehdottomasti ei! Tää keskustelu oli nyt tässä. Mä nukun olohuoneen sohvalla", Haku tuhahtaa ja lähtee.
Janet jää surullisena ja hölmistyneenä seisomaan käytävälle. Ei tämän keskustelun näin pitänyt mennä.